Venäjälle ja Kiovan sotilaspiirille uskolliset sotajoukot eivät sitä totelleet.1918

1932 Neuvosto-Ukrainan maatalous kollektivisoitiin Josif Stalinin määräysten mukaisesti ja suuret viljan pakkoluovutukset aiheuttivat holodomoriksi kutsutun nälänhädänPuolan ja Romanian alaisuuteen jääneet ukrainalaiset joutuivat kokemaan assimilointiyrityksiä ja syrjintää. Puolassa perustettiin maanalainen Ukrainalaisten nationalistien järjestö 1929, joka 1930-luvun lopulla jakaantui maltillisempaan Andri Melnykin ja radikaaliin Stepan Banderan johtamaan siipeen. Tšekkoslovakiaan jääneet ukrainalaiset pärjäsivät paremmin monikulttuurisessa ja teollistuneessa valtiossa. Hitlerin paloiteltua Tšekkoslovakian 1938 ukrainalaiset saivat jopa autonomian Karpato-Ukrainassa Ukrainan neuvostotasavallasta tuli vuonna 1922 Neuvostoliiton perustajajäsen. Alkuvuosinaan hallitseva Ukrainan kommunistinen puolue (bolševikit) oli venäläisten ja juutalaisten johtama, ukrainalaisten osuus nousi viidennekseen kun Borotbisty-puolue liitettiin siihen 1920. Saksan keisarikunta antautui ensimmäisen maailmansodan lopuksi ja sen joukot joutuivat vetäytymään. Kiovassa nousi uudelleen valtaan ukrainalaisten sosialistien ja nationalistien johtama Kansantasavallan direktoraatti,Länsi-Ukrainan kansantasavalta perustettiin Kiovan seudulle joulukuussa 1918, mutta sen asema muodostui hankalaksi, sillä suuret sotilasvoimat liikehtivät alueella sekä idästä että lännestä. Britannia ja Ranska siis kieltäytyvät tunnustamasta Ukrainan kansantasavaltaa