Suuri osa teollisuudesta oli valtion ja ulkomaisten omistajien hallussa, jolloin työläisillä oli huomattavan suuri vaikutusvalta rikkaan porvariston puuttuessa. 1890–1900-luvuilla

1917enäisyysliikemonet Venäjän puolueet ja juutalainen Bundi protestoivat, koska pitivät hanketta Ukrainan eroon Venäjästä tähtäävänä separatismina. Jako venäläismyönteisiin ja kansallisiin oli voimakas. syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Venäjän tilanteen vaikeutuessa Ukraina radikalisoitui, vallankumouksen yhteydessä alkoi Ukrainan itsenäistyminen. Länsi-Ukrainassa ukrainalaiset kokivat kansallisen herätyksen 1800-luvun lopun tapaan puolalaisten kanssaUkrainan alueella ovat antiikin aikana asuneet vuorotellen muun muassa kimmerialaiset, skyytit, sarmaatit ja gootit.[9] Mustanmeren rannikot olivat antiikin aikana osa kreikkalaista maailmaa,Luokka:Uusnatsistiset rockyhtyeetenäjän puolalaiset, joita sortokaudet koskivat kovimmin, perustivat puolalaisen sosialistisen puolueen Pariisissa 1892. Puolueen perustajat toivoivat voivansa yhdistää Itävalta-Unkarin, Saksan ja Venäjän kesken jaetun Puolan. Juutalaiset työläiset perustivat 1897 puolueen (Bund), joka sai kannatusta Länsi-Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Liettuassa ja Puolassa. Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue perustettiin 1898. Suomalaiset pysyivät erillisinä, mutta gruusialaiset ja latvialaiset sosiaalidemokraatit liittyivät Venäjän puolueeseen. Etelässä poliittisesti aktiivisia muslimikansoja houkuttelivat islamilainen yhtenäisyys ja panturkkilaisuus. Suurimmaksi puolueeksi muodostui kuitenkin narodnikkiliikkeen pohjalta syntynyt yhdistynyt Sosialistivallankumouksellinen puolue, jonka ohjelma oli lähinnä agraarisosialistinen. Nuori Vladimir Uljanov karkotettiin vuosiksi 1895–1899 Siperiaan, jossa hän otti nimen Lenin Lena-joen mukaan. Joulukuussa 1900 hän perusti Iskra-lehden ('Kipinä'), uskoen että ulkomailla tuotettu lehti voisi luoda organisoituneen