Ajatuksella Suomen itsenäisyydestä ei ollut kuitenkaan juuri kannatusta upseeripiirien ulkopuolella. Venäjän-pelko ja viha venäläisiä kohtaan olivat liian yleisiä sivistyneistön ja kansan keskuudessa. Kansa oli sitä paitsi perinteisesti uskollista hallitsijaansa kohtaan.http://www.hs.fi/kaupunki/a1442559523014?ref=hs-nprio-A1
http://www.provo.gr/lesvos-refugees-documentary-trailer-2/ isesti hitaista hiipivistä, hiukan ontuvista askelista (karjalainen puolijuoksu, uhtuan askel) sekä puolet nopeammista kipitysaskelista, joita kuuluu varsinkin poikien vuoroihin.
Tyypillisiä osia ovat vastuu ja läpikäynti, joissa neliön vastakkaisilla puolilla olevat parit tanssivat keskenään, sekä karkelot, joissa pojat tai tytöt siirtyvät neliön keskelle näyttämään taitojaan. Kisapyörintää on paljon.
Sprengtporten suostui tarjoukseen, ja syyskuussa 1786 hän saapui Pietariin. Keisarinna otti hänet vastaan suurin kunnianosoituksin. Hänelle myönnettiin keisarillisen kamariherran arvo, kenraalimajurin arvo Venäjän armeijassa sekä runsas rahalahja, jonka turvin hän saattoi järjestää elämänsä. Sprengtporten oli ottanut ratkaisevan askeleen eikä katsonut olevansa enää Ruotsin alamainen.
ΑπάντησηΔιαγραφήSprengtportenin valtiosääntöesitys Venäjän suojeluksessa olevalle Suomelle rakentui tasavaltaiselle pohjalle. Suomi olisi sen mukaan ollut liittovaltio, jossa maakunnilla olisi ollut laaja itsehallinto. Valtiosääntö edellytti nelisäätyisten valtiopäivien olemassaoloa
Kun sota Ruotsia vastaan alkoi 1808, Sprengtporten oli taas tärkeänä miehenä mukana. Hänen laatimansa taitavan ja uudenaikaisen sotasuunnitelman mukaisesti Venäjän armeija hyökkäsi rajan yli. Hän tähdensi edelleen Suomen valtion perustamisen tärkeyttä. Tämä ilmenee hänen laatimastaan venäläisten ylipäällikön kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin jakamasta julistuksesta, jossa luvataan muun muassa valtiopäivien koollekutsumista Turkuun.
ΑπάντησηΔιαγραφήSuomesta kutsuttiin Pietariin suuri lähetyskunta, jonka tehtäväksi tuli kertoa hallitsijalle uuden alueen tarpeista. Sprengtporten, joka oli maaliskuussa 1808 joutunut syrjään von Buxhoevdenin neuvonantajan tehtävästä, oli Pietarissa onnistunut vaikuttamaan siihen, että lähetyskunnalle ilmoitettiin, että hallitsija aikoi kutsua koolle valtiopäivät.
ΑπάντησηΔιαγραφήSprengtporten oli syksyllä 1808 laatinut keisarille suunnitelman Suomen väliaikaisen hallinnon järjestämisestä. Suunnitelma tarkastettiin komiteassa, johon kuului Sprengtportenin lisäksi kaksi muuta kenraalia, Venäjän sotaministeri Aleksei Andrejevitsh Araktshejev ja Venäjän Suomen sotajoukkojen uusi ylipäällikkö Bogdan von Knorring. Keisari Aleksanteri I vahvisti suunnitelman 1.12.1808. Vastoin suunnitelmaa keisari kuitenkin määräsi, että Suomen asiat oli esitettävä ohi Venäjän ministereiden suoraan hänelle. Samalla hän nimitti Sprengtportenin Suomen (siviili)kenraalikuvernööriksi ja valtiosihteeri Mihail Speranskin Suomen asiain esittelijäksi.
ΑπάντησηΔιαγραφήSprengtporten ryhtyi helmikuun alussa 1809 Hämeenlinnassa hoitamaan innokkasti kenraalikuvernöörin tehtäviä, mutta hänen tehtävänsä oli varsin vaikea. Maassa ei ollut ennestään mitään keskusviranomaisia, ja valtiopäivien valmistelu oli hankalaa. Lisäksi hänellä oli vastassaan monien kansalaisten vihamielisyys, kun häntä pidettiin yleisesti maanpetturina. Kaikesta huolimatta hän onnistui tehtävissään kohtalaisesti ja säilytti ainakin aluksi keisarin suosion. Hän muun muassa luki keisarin hallitsijanvakuutuksen maaliskuussa Porvoon valtiopäivillä. Jouduttuaan riitaan ylipäällikkö von Knorringin
ΑπάντησηΔιαγραφή